Aikanamme kristikunnassa elää vahvana tulkinta, jonka mukaan Jumala olisi luvannut nykyisen Israelin valtion alueen etnisille juutalaisille. Moni ajattelee, että juutalaisten paluu ”omaan maahansa” on merkki maailmanlopun pikaisesta tulosta ja jopa vaatimus Jeesuksen paluulle.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan tuohon on päädytty tulkitsemalla monia jo toteutuneita profetioita vasta nykyaikaan kuuluviksi. Lisäksi on unohdettu, että vanhan liiton aikana annetut lupaukset olivat ehdollisia.
Moni vetoaa siihen, miten Jumala sanoo Raamatussa kerta toisensa jälkeen, ettei hän riko liittoaan tai uhohda lupauksiaan, joten maalupausten tulisi olla edelleen voimassa. Tämä on erittäin ongelmallista, sillä juuri noin Jumalan pitäisi tehdä, että maalupaukset olisivat edelleen juutalaisille voimassa, koska maalupaukset olivat ehdollisia. Jumalan pitäisi unohtaa liittonsa liittokiroukset ja rikkoa lupauksensa juutalaisille tulevista rangaistuksista, jotta voisimme sanoa maalupausten olevan voimassa.
Esimerkiksi 5. Mooseksen kirjan luvussa 28 Jumala lupaa juutalaisille valtavat siunaukset, jos he pitävät hänen lakinsa, mutta myös hirvittävät kiroukset koko kansalle, jos se ei kuule Jumalan ääntä ja noudata Hänen lakiaan. Kymmenien jakeiden mittaisen kirouksen keskeltä löydämme muun muassa sanat ”Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi”. Tämä on osa niitä liittolupauksia, joista Jumala on luvannut pitää kiinni. Samassa luvussa sanotaan myös: ”Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi”.
Maalupaukset juutalaisille sisälsivät siis ehtona paitsi lain noudattamisen, myös Jeesukseen uskomisen. 5. Mooseksen kirjan luvussa 18 Jumala ennustaa Kristuksen tulevaksi ja lupaa itse vaatia tilille sen, joka ei häntä kuule. Näin ymmärrämme, että pysyäkseen uskollisena lupauksilleen ja liitolleen, jonka hän oli tehnyt Mooseksen kautta, Jumalan oli toteutettava kirouksensa ja uhkauksensa, eikä Luvattu Maa näin ollen kuulu enää juutalaisille tämän perusteella.
Entä Aabrahamin maalupaukset?
On totta, että Jumala antoi maalupauksen myös Aabrahamille (1. Moos 12). Johannes kastaja kuitenkin itse haukkuu epäuskoiset israelilaiset ”kyykärmeiden sikiöiksi” ja lupaa, että Jumala voi herättää vaikka maassa lojuvista kivistä parempia jälkeläisiä Aabrahamille, jos nuo toiset eivät alkaisi tuottamaan hyvää hedelmää (Matt.3).
Entä miten Jumala itse kommentoi Aabrahamin maalupauksia epäuskoisille israelilaisille?
Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette,mitä olette kuulleet omalta isältänne.”
He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Aabraham on meidän isämme”.
Jeesus sanoi heille: ”Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt. Te teette isänne tekoja. ”
He sanoivat hänelle: ”Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala”.
Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.
Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
(Johanneksen Evankeliumi 8:37-44)
Jeesus siis suoraan sanoo, että hän tietää kyllä epäuskoisen israelin kansan teoriassa Aabrahamin jälkeläisiksi, mutta nyt hän, heidän epäuskonsa tuottamien pahojen tekojen tähden, määritteleekin heidät perkeleen lapsiksi, ei Aabrahamin.
Pyydän sinua lukemaan vielä itse omasta Raamatustasi Roomalaiskirjeen luvun neljä. Siellä opetetaan Aabrahamista, pakanoista ja juutalaisista sellaista, mitä dispensationalismin opettajat eivät haluaisi sinun tietävän.
